Täytyy myöntää, että odotin paaaaljon enemmän. En tiedä onko käännöksessä vikaa, mutta teksti on jotenkin kömpelöä ja juonikin on hidas ja rönsyilevä. Asiaan ei olla oikeastaan edes päästy. Kirjoittajan tapa luoda jännitystä juonen suhteen on myötähäpeää herättävää. Enkä tiedä onko tämä edes kovin uskottavaa, ainakin todella raskasta.
Nyt kun mietin asetelmaa, en saa mistään kiinni. En tiedä missä mennään vai mennäänkö missään. Odotan pian jotain selvyyttä ja eheyttä juonen suhteen, tuskin tuo kieli / teksti mihinkään muttuu.
sunnuntai 20. syyskuuta 2009
perjantai 4. syyskuuta 2009
Kirja V: Jonathan Carroll - Valkoiset omenat
"Vincent Ettrich on hurmaava naistenmies, joka huomaa kuolleensa ja palanneensa takaisin elävien kirjoihin - eikä hänellä ole aavistustakaan minkä vuoksi. Hän näkee outoja hahmoja ja erikoisia ennusmerkkejä ja vähän kerrassaan ymmärtää, että hänet on herättänyt henkiin hänen ainoa todellinen rakastettunsa Isabelle, jotta hän voisi kasvattaa heidän yhteisen lapsensa, joka oikein kasvaneena tulisi pelastamaan maailman. Mutta jotta tämä kasvaisi oikein, hänen on tultava isänsä opettamaksi, erityisesti siitä, mitä tämä näki tuonpuoleisessa - jos Ettrich vain voisi muistaa näkemänsä."
Ja lukuaika vois olla mun puolesta ainaki tosi väljä. Opiskelut on just alkanu ja eilenki koko päivä meni nukkumiseen.. joten, katsotaan mitä voisin tehdä..
Näyttäsikö tämä minkälaiselta, ajattelin jakaa kirjan kahteen.
Ensimmäinen osa
Pippuria ja lyijykyniä otsikkoon asti (s. 151 on viimeinen sivu)
nyt - 19.9 ja kirjoitusaika 20.9 alkaen
Toinen osa
Loppuun
20.9 - 10.10 ja kirjoitusaika 11.10 alkaen (just sopivasti Aleksis Kiven päivänä siis tuo lukuosuus:)
Pärjätäänkö me reilulla kuukaudella? Mä pistin tarkotuksella nuo viikonloppuihin ku ainaki itellä näyttää viikot olevan aika täynnä, ainaki tuo koulu verottaa arkisin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)