sunnuntai 20. syyskuuta 2009

Osa I - Jonathan Carroll: Valkoiset omenat

Täytyy myöntää, että odotin paaaaljon enemmän. En tiedä onko käännöksessä vikaa, mutta teksti on jotenkin kömpelöä ja juonikin on hidas ja rönsyilevä. Asiaan ei olla oikeastaan edes päästy. Kirjoittajan tapa luoda jännitystä juonen suhteen on myötähäpeää herättävää. Enkä tiedä onko tämä edes kovin uskottavaa, ainakin todella raskasta.

Nyt kun mietin asetelmaa, en saa mistään kiinni. En tiedä missä mennään vai mennäänkö missään. Odotan pian jotain selvyyttä ja eheyttä juonen suhteen, tuskin tuo kieli / teksti mihinkään muttuu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti