Vuonna 1984, kolmas osa

Tämä kirja jaksoi kyllä yllättää moneen kertaan! Aina kun luulin olevani selvillä kaikista hahmoista ja heidän ajatuksistaan, niin joku paljastuikin aivan erilaiseksi kuin olin luullut. Se piti kyllä hereillä, se täytyy sanoa. Muutenkin tämä kirja pysyi mielenkiintoisena loppuun asti, eikä sitä voi sanoa tylsäksi. Koko ajan tapahtui jotain.

Loppu oli varsin ahdistava, eikä suoranaisesti luonut ruusuista tai valoisaa kuvaa maailmasta. Kirjan mukaan vahvinkin mieli taipuu, ja muiden ajatuksiakin pystyy hallitsemaan. Se on masentava ajatus, mutta toivottavasti se ei ikinä muutu todeksi!

Kokonaisuudessaan pidin Orwellin kirjasta varsin paljon. Se sai ajattelemaan muutamia asioita uudelta kantilta, mutta oli samalla juonellisena kirjana tarpeeksi kiinnostava, ettei se jäänyt vain pohdiskelevaksi uhkakuvaksi tulevaisuudesta. Klassikkona ja siksi yleissivistävänä kirjana sitä voi suositella jokaiselle. Ja voisi sitä miettiä myös Big Brotheria katsoessa...

Vuonna 1984, Toinen osa

Tässä päästiin jo itse asiaan, kun ensin oli pohjustettu perusteellisesti lähtökohdat ja muut. Olin yllättynyt O'Brienin roolista, että se oli niin iso ja vaikuttava. Samaten olin yllättynyt siitä papparaisesta joka paljastu ajatuspoliisiksi.

Kaiken kaikkiaan nyt aletaan päästä kohti sanomaa ja mielenkiinnolla odotan miten tarina päättyy, vai päättyykö se ollenkaan.

Hieman oli raskasta luettavaaa sen kirjan tekstiosuudet siellä. Edelleen on suuret odotukset ja osittain ne on täyttyny jo niiden ylitsekin. Enkä halua spekuloidakaan sen enempää, se on mitä se on ja sillä sipuli. Ehkä sitä spekulointia ja puimista tulee sitten enemmän jahka tarina on päättynyt.